sunnuntai 10. joulukuuta 2017

LUUMUKASTIKE


Luumukastike on joulukiisselin ja sekametilisopan pikkuserkku. Se järjestää makunystyröille kauden ensimmäiset kunnolliset pikkujoulut. Kuivatuista taateleista saa keitokseen mehevää lisämakua... Tai,  jos luumut loppuvat, voi tällä samalla reseptillä loihtia taatelikastiketta.

Luumukastike ja joulunpunaiset puolukat kruunaavat peruspannacotan pikkujoulujen jälkiruokasuosiksiksi. Kokeile vaikka.


LUUMUKASTIKE vuodelta 1909

250 gr. luumuja
1/2 ltr. vettä
1 dl. sokeria

Huuhdotut luumut liotetaan vedessä muutamia tunteja. Keitetään samassa vedessä pehmeiksi, kivet  poistetaan, luumut liemineen puserretaan siivilän läpi, maustetaan sokerilla ja kiehautetaan.

___________________

LUUMUKASTIKE nykykielellä

200 g kivettömiä kuivattuja luumuja (ja/tai taateleita)
4 dl vettä (tai niin paljon, että luumut peittyvät)
1 dl sokeria
1 kanelitanko


Laita kuivatut luumut ja vesi kattilaan, anna liota 1/2 tuntia. Lisää sokeri ja kanelitanko, keitä miedolla lämmöllä 10 minuuttia, tai kunnes luumut pehmenevät. Poisa kaneli, soseuta sauvasekoittimella ja siivilöi kastike.

_________________


tiistai 5. joulukuuta 2017

HIILILLÄ PAISTETUT SILAKAT

JOS SILAKKA EI MAISTU, NIIN OHJE SOPII MUILLEKIN KALOILLE... ESIMERKIKSI KOTIMAINEN KIRJOLOHI KYPSYY HALSTERISSA VARSINAISEKSI HERKUKSI.
Juhlatunnelmaan johtaa monta polkua. Itsenäisyyspäivä on paljon muutakin kuin TV:n pukuloistetta ja salamavalojen räiskettä... Kokkaamiseen kyllästynyt nautiskelee ravintolan juhlaillallista. Ulkona syömisestä tarpeeksi saanut pakkaa eväät reppuun, ja syö juhlan kunniaksi oikeasti ulkona... Kuuntelee hiljaisuutta, metsänuotiolla. Kolmas hypnotisitoituu takkatulesta ja herkuttelee kodikkaasti.

Valinnanvapaus on itsenäisyyttä parhaimmillaan! Miten sinä juhlistat satavuotiasta Suomea?


Niin tylsältä kun se kuulostaakin; minun halsterissani tirisee kotimainen kirjolohi. Siitä vaan tulee niin mieletöntä herkkua, nahkoineen päivineen. Eikä edes alkupalaksi väsäämistäni kampasimpukoista, ravunpyrstöistä, tai sinisimpukoista ole hiilloskalan haastajaksi.

KALAA EI AUTA JÄTTÄÄ HETKEKSIKÄÄN HIILLOKSEEN YKSIN... LOHEN RASVA AIHEUTTAA HERKÄSTI "ILOTULITUKSEN". 
Anna Hilda olisi nyt 120 vuotias, eli sata vuotta sitten isoäiti oli vasta 20-vuotias nuori nainen. Mitenköhän itsenäisyyden julistusta on sen ajan Lappeenrannassa juhlistettu? Ja mitä isoäidin keittiössä on kokattu? Millainen tunnelma silloin on mahtanut olla? Jännittynyt? Epävarma? Sekava? Suomi sai itsenäisyyden, mutta sisällissota ja uudet sotkut odottelivat jo ovella...

ONNEA ITSENÄISEN SUOMEN ITSENÄISILLE PIKKULINNUILLEKIN!



                        🇫🇮 ONNEA RAKAS ISÄNMAA 🇫🇮
        💙IKIMUISTOISTA ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ KAIKILLE💙

SATAVUOTIAAN KUNNIAKSI; JUHLAILLALLINEN SADAN KYNTTILÄN LOISTEESSA.

HIILILLÄ PAISTETUT SILAKAT vuodelta 1909

Tuoreet silakat perataan, suolataan hienolla suolalla ja saavat olla suolattuina muutaman tunnin. Senjälkeen ne paistetaan halstarilla kummaltakin puolen tasaisella hiilloksella. Jos suolaisia silakoita paistetaan halstarilla, liotetaan ne ensin vedessä.


HIILLOSKALA nykykielellä

Halkaise kotimainen kirjolohi, (perattu, päätön ja kiduksekseton), niin että selkäevä pitää kalan kokonaisena ja saat siitä litteän filee-levyn. (Tai osta valmis filee). Pyyhi mahdollinen lima talouspaperilla, ripottele hienoa merisuolaa kalan molemmille puolille, ja anna sen imeytyä n.3 tuntia.

Valmistele hiillos. Paras tulee koivuklapeista, lepästäkin kuulemma kohtalainen, sanoo mestari. (En siis minä, vaan halsterimestari, oppi-isäni.)

Laita kala halsteriin ja nosta se hiillokselle noin 10 cm korkeudelle, nahkapuoli alaspäin. Pue silikonirukkaset käsiin (ettei tulikuuma halsteri polta näppejä), käännä halsteri 2-3 minuutin kuluttua. Vahdi vieressä herkeämättä, sillä kalan rasva leimahtaa helposti liekkeihin. Käännä halsteria hiilloksella muutaman minuutin välein, kunnes kalan nahka muuttuu rapeaksi ja kärähtäneen näköiseksi, ja lihan pinta saa kauniin kuparin sävyn. (max. 10-15 minuuttia, älä ylikkypsennä). Nosta kala tarjoiluastiaan, anna levätä hetki ja tarjoa lämpimänä tai huoneenlämpöisenä.

_____________________

torstai 30. marraskuuta 2017

SUKLAALEIVÄT

"MUSTIKKA-VALKOSUKLAA MARENKI, VANILJAKERMAA, MUSTIKKAMELBAA                                                JA KETUNLEIPÄSYDÄMIÄ"
Näitä isoäidin suklaaleipiä tarjoan itsenäisyyspäivänä. Onhan Anna Hildakin antanut reseptille täyden kympin. Nykykielelle jalostetussa versiossa jälkiruoan päätähtenä loistavat, kotimaisten luomumunien lisäksi, mustikat. Yksinkertaista, mutta herkullista. Konstailematonta... hmmmmm.... ja  herkullista.... Niin herkullista, että kannattaa nostaa marengit näkyviltä, etteivät häviä ennen keskiviikkoa...

MUSTIKAN VÄRI KUIVUU MARENGIN PINNASSA HILLITYN HARMAHTAVAKSI, MUTTA MAKU SÄILYY. 
Mustikka-valkosuklaamarenki vie kielen jo yksinäänkin. Vaniljakerma tekee siitä salonkikelpoisen leivoksen, ja ketunleipäsydämet viimeistelevät herkun raikkaasti.



SUKLAALEIVÄT vuodelta 1909

6 munanvalkuaista
12 rkl. sokeria
1 1/2 rkl. hienonn. suklaata

Munanvalkuaiset vatkataan kovaksi vaahdoksi ja vatkaamista jatketaan vielä noin 15 min. Sitten seulotaanhienoimpia sokerijauhoja ja hienonn. suklaata varovasti ja vähitellen sekaan. Lusikalla pannaan voidellulle ja perunajauhoilla jauhotetulle pellille pieniä, korkeita kakkuja, tahi painetaan paperitötterön läpi eri muotoisia leivoksia, jotka kuivataan heikossa uuninlämmössä.

__________________

SUKLAALEIVÄT nykykielellä
= valkosuklaa-mustikka marengit

2 luomumunan  valkuaista
ripaus suolaa
1 desi tomusokeria (tai oman maun mukaan)
100 g valkoista leivontasuklaata
3-4 tl kotimaista mustikkajauhetta (Biokia)

lisäksi
mustikkamelbaan:
1 dl pakastemustikoita (kotimaisia, tietenkin)
1/2 dl sokeria

vaniljakermaan:
luomu kuohukermaa
vaniljatanko+hienoa sokeria (tai vaniljasokerin ja hienon sokerin sekoitusta)

koristeeksi:
ketunleipiä (=käenkaaleja)

työkaluksi:
bambutikku (varras)

Vatkaa valkuaiset vaahdoksi, lisää suola ja sokeri, vatkaa tasaiseksi. Sulata suklaa vesihauteessa, lisää mustikkajauhe suklaan sekaan. Nostele marenkikasoja leivinpaperilla päällystetylle uunipellille, valuta mustikkasuklaata marenkien päälle. Jatka, kunnes koko marenkimassa ja mustikkasuklaa on käytetty. Piirrä bambutikulla mustikkasuklaan pintaan koukeroita ja sukella välillä marenkimassan pohjalle saakka, niin, että saat kauniin marmorimaisen kuvion.

Paista marenkeja 120℃ uunissa tunti. Vatkaa kerma vaahdoksi, mausta vaniljalla ja sokerilla. Laita jäiset mustikat ja sokeri kattilaan, keitä, kunnes mustikat soseutuvat ja sokeri liukenee. Siivilöi ja jäähdytä seos. Nypi ketunleipien lehdet irralleen, niin, että saat vihreitä sydämiä.

Kokoa leivokset juuri ennen tarjoamista: aseta marenki jälkiruokalautaselle, levitä vaniljakermavaahtoa päälle, valuta pinnalle "mustikkamelbaa" ja ripottele koristeeksi ketunleipäsydämiä.

_____________________





lauantai 25. marraskuuta 2017

SUKLAAKASTIKE


Suklaakastike ja churro-munkit... Serranon TV-perheen makea aamupala... Ne munkkitangot, mitkä tekevät espanjalaisista aamukahveista vähän muita makeampia.

Voisitko kuvitella, että ihan samanlaista leivonnaista on tehty isoäidinaikaisessa Suomessakin?! Totta se on! Anna Hildan sata vuotta vanhasta keittokirjasta löytyy erikseen kohomunkkien ohje, ja niille sopivan dipin; suklaakastikkeen resepti. Por favor, tässä tulee suomalais-espanjalainen perinneherkku; kohomunkit ja suklaakastike.



SUKLAAKASTIKE vuodelta 1909

8 dl. vettä
1 suklaakakku
sokeria
1/2 rkl. perunajauhoja

Suklaa liotetaan kiehuvassa vedessä, maustetaan sokerilla ja suurustetaan kylmään vesitilkkaseen sekoitetuilla perunajauhoilla. Kastike saa kiehahtaa ja tarjotaan joko kuumana tahi kylmänä.

_________________

SUKLAAKASTIKE nykykielellä

1 dl luomu kuohukermaa
2 dl kiehuvan kuumaa vettä
200 g mahdollisimman tummaa suklaata
(vanilja)sokeria
1 tl perunajauhoja
tilkka kylmää vettä

Kuumenna kerma ja vesi kiehumispisteeseen, pilko suklaa sekaan ja sekoita, kunnes suklaa sulaa. Mausta sokerilla.

Sekoita perunajauhot kylmään veteen, kaada suklaaliemen sekaan. Pidä kastike kuumalla keittolevyllä, kunnes seos pulpahtaa kerran.  Tarjoa KOHOMUNKKITANKOJEN dippikastikkeena.

_________________









maanantai 20. marraskuuta 2017

SIANKYLKIPAISTI

NYT NAUTITAAN INKIVÄÄRILLÄ, LUUMULLA JA OMENALLA MAUSTETTUA POSSUPATAA. 
Sateinen sunnuntai oli tämän syksyn ensimmäinen pataruokapäivä... Sellainen, kun mieli tekee vain jotain höyryävän kuumaa... Jotain täyteläistä ja mehevää... Kun lihatiski vetää ruokaostoksilla  puoleensa kuin magneetti.

NYKYKIELINEN SIANKYLKIPAISTI MUHI UUNISSA NIIN KYPSÄKSI, ETTÄ OMENAT SULIVAT KASTIKKEESEEN, LIHA MUREUTUI PEHMEÄKSI JA LIEMI SUURUSTUI  KASTIKKEEKSI ILMAN VEHNÄJAUHOJAKIN... 
Siankylkipaisti on maistunut Anna Hildanllekin; siitä kertoo reseptin reunaan lyijykynällä raapustettu muistiinpano "Erinomaista".


SIANKYLKIPAISTI vuodelts 1909

1 1/2 kg. siankylkeä
1/2 sitruunaa
1 rkl. suolaa
1/2 tl. hienonn. inkivääriä
1/2 tl. hienonn valkopippuria
5 luumua
2 hapanta omenaa
vettä

kastike:
1 1/2 rkl. vehnäjauhoja
2 tl. sinappia

Liha pestään kuumaan veteen kastetulla pyyhkeellä, kamara poistetaan, ja luut säretään. Sen pinta hierotaan sitruunalla, ja sitte liha paloitellaan sopivan suuruisiksi palasiksi. Nämä asetellaan uunipannuun, lihapuoli ylöspäin, mausteet ripotellaan päälle, ja kylkipaisti pannaan kuumaan uuniin paistumaan. Vähän ajan kuluttua lisätään pannuun kiehuvaa vettä, huuhdotut, viipaleiksi leikatut omenat ja luumut asetetaan lihapalasien päälle. Palaset käännetään, kun ovat ruskeutuneet, ja saavat paistua, kunnes tuntuvat mureilta. Liha valellaan paistumisen aikana usein liemellään.

Rasva kuoritaan liemestä pois ja kastike suurustetaan vehnäjauhoilla. Se saa kiehua vähän aikaa, maustetaan sinapilla ja siivilöidään.
_______________________

SIANKYLKIPAISTI nykykielellä

700-800 g possun kylkilihaa tai kassleria
nokare voita
1/2 luomu sitruuna
mustapippuria/valkopippuria myllystä
merisuolaa myllystä
1 laakerinlehti (tai rosmariinin oksa)
1 valkosipulin kynsi
2 kotimaista, hapanta omenaa
peukalonpään kokoinen pala luomu inkivääriä
100g kuivattuja kivettömiä luumuja
(loraus punaviiniä, ei välttämätön, mutta hyvä lisä)
lihalientä tai vettä

Kuutioi liha, sulata voi kuumalla pannulla ja paista lihapaloihin kauniin ruskea pinta. Laita lihat pataan, halkaise sitruuna ja raasta ensin puolikkaan sitruunan kuori hienoksi, purista sitten mehu talteen. Lisää kuoriraaste ja mehu pataan. Jauha päälle pippuria ja suolaa, lorauta sekaan desin verran punaviiniä ja niin paljon lihalientä (tai vettä), että lihat peittyvät. Poista omenien siemenkodat, lohko hedelmäliha, kuori ja raasta inkivääri. Heitä pataan laakerinlehti (tai rosmariinin oksa), kokonainen valkosipulin kynsi, lohkotut omenat, kuivatut luumut ja raastettu inkivääri.

Hauduta pataa 160℃ uunissa pari-kolme tuntia, kunnes liha on sopivan mureaa. Tarkista maku ja lisää halutessasi  suolaa ja pippuria. Tarjoa pinaattimuhennoksen kanssa.

________________________












keskiviikko 15. marraskuuta 2017

PERUNAOHUKKAAT/3

Puolukkahillon kanssa aamiaiseksi, tai lounaaksi sellaisenaan... Vai; savulohen ja turkkilaisen jogurtin kanssa illallispöytään?!
Kolmas kerta toden sanoo.
Ensimmäisellä kerralla, vuonna 2013, perunaohukkaista tuli röstimäisiä. Toisella kerralla, vuosimallia 2016, raastoin potut niin hienoksi, että ohukkaat näyttivät ihan normi-laskiaisherkuilta. Nyt innostuin tyhjentämään jääkaapin vihanneslaatikon; ja ohukkaista tuli kokonainen lounas.Maku sai lisäpuhtia sipulista, pinaatista ja valkosipulista. Kananmunankeltuaiset olisi hyvin voinut jättää poiskin... Mutta helpottivat paistamista ja pitivät pihvit siististi kasassa.

Reseptiä voi muokata sen mukaan, mitä jääkaapista milloinkin löytyy. Sekaan voisi raastaa perunan kaveriksi muitakin juureksia... Tai; silputa pinaatin sijasta lehtikaalia... Tai lehtimangoldia. Näihin pihveihin saa kätevästi hävitettyä myös kaikki ruukkuyrttien jämät...



PERUNAOHUKKAAT vuodelta 1909

5-6 perunaa
1/2 ltr. maitoa
2 dl. vehnäjauhoja
suolaa
voita paistamiseen

Perunat kuoritaan, huuhdotaan ja hienonnetaan raastimella. Raastetut perunat, vehnäjauhot j asuolaa sekoitetaan maitoon, jotka jätetään silleen tunniksi. Ohukaispannu kuumennetaan, sivellään voilla, ja siinä paistetaan taikinasta ohukkaita. Tarjotaan puolukkahillon kera.

__________________

PERUNAOHUKKAAT nykykielellä
=peruna-pinaattipihvit

3 jauhoista perunaa
1/2 sipuli (tai nippu ruohosipulia)
(1 valkosipulin kynsi)
reilu kourallinen tuoreita pinaatinlehtiä
1 tl persiljasilppua (tai jotain muuta tuoreyrttiä)
2 luomumunan keltuaista
1 dl luomu vehnäjauhoja
1/2 dl (homogenoimatonta) täysmaitoa (tai luomu kuohukermaa)
merisuolaa
mustapippuria
normaalisuolaista kotimaista voita paistamiseen

Kuori ja raasta perunat karkeaksi raasteeksi. Nosta raaste puhtaan kankaisen lautasliinan (tai keittiöpyyhkeen) päälle, tee liinasta nyytti ja puristele tärkkelysvesi pois. Kuori ja silppua sipuli ja valkosipuli. Hienonna pinaatti ja persilja.

Sekoita kulhossa keltuaiset, perunaraaste, sipulisilppu, pinaatti, ja persilja, mausta muskotilla, suolalla ja pippurilla. Lisää jauhot ja maito. Sekoita taikina tasaiseksi.

Sulata voinokare pannulla, nosta ruokalusikallinen taikinaa pannulle ja paista ohukkaat, molemmilta puolilta, kypsiksi. Tarjoa turkkilaisen jogurtin tai ranskankerman, ruohosipulisilpun ja chlimaustemyllystä jauhetun tujauksen kanssa.

_________________




perjantai 10. marraskuuta 2017

APPELSIINIMARMELAATI

CROQUE MADAME-LEIPÄ & APPELSIINIMARMELAATIA ISÄNPÄIVÄAAMUKSI?!
Paljon onnea vaan, paljon onneeaa vaaan, paljon onneeeeaaaaa Iskä, paljon onneeeaaaa vaaaaan!

Jos joskus, niin nyt on aika herätellä Isä laululla ja omatekoisella aamupalalla. Klassikko; Croque Madame (Croque Monsieur + paistettu kananmuna), valmistuu paahdetuista leivistä, juustoraasteella höystetystä valkokastikkeesta (mornay, se mitä tehtiin isoäidin "muhennetut makaroonit" ohjeessa), juustoviipaleesta, kinkkusiivusta ja häränsilmästä (yhdeltä puolelta paistettu kananmuna). Ellet jaksa innostua leivästä, tai; jos aamupala ei vaan kuulu Iskän tapoihin, saat tästä isoäidin marmelaati-ohjeesta kultaisen keskitien. Hillon voi keittää purkkiin valmiiksi, eikä H-hetkellä tarvitse kuin paahtaa leipä!



Aurinkoista Isänpäivää!
______________________

APPELSIINIMARMELAATI vuodelta 1909

5 appelsiinia
3 sitruunaa
2 ltr. 8 dl. vettä
2 kg. sokeria

Appelsiinit ja sitruunat huuhdotaan, pyyhitään kuiviksi ja kuoritaan. Valkoinen osa kuorista leikataan pois ja keltainen kuori leikataan hienoiksi suikaleiksi. Siemenet poistetaan, hedelmälohkoista, jotka paloitellaan ja pannaan kuorien kera 24 tunniksi kylmään veteen. Ne keitetään senjälkeen samassa vedessä pehmeiksi noin 1-2 tuntia ja jätetään silleen vielä seuraavaan päivään. Nyt lisätään sokeri, ja marmelaati saa hiljalleen kiehua kirkkaaksi ja kyllin sakeaksi. Kiehuessa kuoritaan vaahto tarkkaan pois. Marmelaati säilytetään lasipurkissa ja tarjotaan paahdetulle leivällä siveltynä teen ohella.

_____________________

APPELSIINIMARMELAATI nykykielellä
= joulumausteilla höystetty isäinpäivä-marmeladi

4 luomu appelsiinia
vettä niin paljon, että kuoret ja hedelmälohkot peittyvät
4 dl sokeria
2 kanelitankoa
6 mausteneilikkaa

Huuhtele ja kuivaa appelsiinit. Leikkaa molemmat päät pois, nosta hedelmät leikkuulaudalle pystyyn ja kuori mukaillen kaarevaa kylkeä, niin että saat mahdollisimman pitkiä kuorisiivuja. (Hedelmän pintaan ei saa jäädä valkoista kuorta.) Laita kuoren pala kerrallaan leikkuulaudalle ja vuole valkoinen kuoren osa terävällä veitsellä pois. Leikkaa trimmatut keltaiset kuoret 4 mm ohuiksi tikuiksi. Viillä terävällä veitsellä hedelmälohkojen ja kalvojen välistä lohkot yksitellen irti. (Tarkoitus on päästä kuoren alla olevasta valkoisesta kalvosta eroon, samoin kuin hedelmälohkojen sitkeistä välikalvoista.)

Laita appelsiinilohkot ja kuoritikut kattilaan, kaada vettä päälle niin paljon, että koko komeus peittyy reilusti. Liota kuoria huoneenlämmössä yön yli.

Lisää kattilaan sokeri ja mausteet. Kuumenna keitos kiehumispisteeseen, hämmennä niin kauan, että sokeri liukenee veteen. Keitä marmelaatia miedolla lämmöllä ainakin tunti, kunnes liemi on siirappimaista ja kuoren palat läpikuultavia. Nouki mausteet marmelaatista, purkita kuuma hillo puhtaisiin lasipurkkeihin ja sulje kannet. Säilytä viileässä.

____________________


sunnuntai 5. marraskuuta 2017

UUNISSA PAISTETTU TURSKA

NÄYTTÄÄ TYLSÄLTÄ, MUTTA USKO TAI ÄLÄ; VIE KIELEN MENNESSÄÄN.
Värittömästä ja tylsääkin tylsemmän näköisestä annoksesta harvoin innostuu tällä tavalla. Ajattelin vähän vain maistaa, mutta löysinkin itseni kaapimasta tyhjän lautasen pojalta perunamuhennoksen ja kermakastikkeen rippeitä.

Pottumuusi muuttui salonkikelpoiseksi sienisuolan  avustuksella, (sen, mitä tein kuivatuista suppilovahveroista pari postausta sitten). Turska sai täyteläisyyttä pähkinävoista ja luomukermasta. Rouhitut mantelit olisi voinut jättää poiskin, mutta toivat annokseen mukavaa purutuntumaa... Sama  asia hoituisi vaihtamalla tavalliset korppujauhot rapeiksi, japanilaisiksi, pankojauhoiksi.

Isoäidin uuniturska-ohje tekee vanhasta kouluruoasta yliopistoversion... Ja näin kalapuikko kasvoi aikuiseksi.

__________________

UUNISSA PAISTETTU TURSKA vuodelta 1909

1 1/2 kg. turskaa
3-4 rkl. voita
1 muna
2 rkl. survottuja korppuja
1 1/2 rkl. suolaa
3 dl. kermaa

Turska perataan, huuhdotaan ja pyyhitään kuivaksi. Se asetetaan voilla voideltuun uunipannuun ja sivellään vatkatulla munalla; päälle sirotellaan survotut korput ja suola, sitte pannaan kala uuniin paistumaan. Kun se alkaa ruskeutua, kaadetaan kerma päälle, ja kala saa paistua valmiiksi. Turska tarjotaan kastikkeineen.

_________________

UUNISSA PAISTETTU TURSKA nykykielellä
= aikuisten kalapuikot

200 g ruodotonta turskafileetä
3 rkl voita
1 luomu muna
merisuolaa myllystä
mustapippuria myllystä
2 rkl. korppujauhoja
1 dl luomu kuohukermaa
2  (savustettua) mantelia

Taputtele turskafileet kuiviksi talouspaperilla, voitele uunivuoka (tai vuoraa leivinpaperilla). Vatkaa kananmuna kulhossa, kierittele fileet kananmunassa ja aseta uunivuokaan. Jauha päälle suolaa ja pippuria, ripottele pinnalle korppujauhot. Kuumenna pari ruokalusikallista voita pannulla, miedolla lämmöllä, kunnes voi saa kauniin ruskean sävyn ja pähkinäisen tuoksun (älä käristä). Kaada ruskistettu pähkinävoi kalafileiden päälle.

Paista 180℃ uunissa 10 minuuttia, kaada kerma päälle ja paista vielä 10-15 minuuttia. Ota kerma vuoan pohjalta talteen, tarjoa turskafileet sienisuolalla maustetun perunamuhennoksen, kermakastikkeen ja kuivan sherrytilkan kanssa. Viimeistele annos rouhitulla mantelilla.

_________________


tiistai 31. lokakuuta 2017

HILLOTUT APPELSIININKUORET


Isoäidin hillotuista appelsiininkuorista saa halloween juhlien tyylikkäimmät kakkukoristeet?!

Tummanpuhuva suklaa ja raikas appelsiini on "match made in heaven"; kuin luodut toisilleen. Jos vielä keitinliemeen lorauttaisi Cointreau-likööriä, kelpaisi näitä kuppikakkuja tarjota fiinimmissäkin  kekkereissä.
____________________

HILLOTUT APPELSIININKUORET vuodelta 1909

Appelsiininkuoria
vettä

sokeriliuos:
1 kg. sokeria
4 dl. vettä

Kuoret liotetaan viikon ajan kylmässä vedessä, jota on muutettava joka päivä. Ne keitetään senjälkeen runsaassa vedessä pehmeiksi 1s-2 tuntia ja nostetaan valumaan. Joka kilolle keitettyjä appelsiinin kuoria otetaan 1 kg. sokeria ja 4 dl. vettä, joka keitetään paksuksi liuokseksi. Siinä liuoksessa keitetään appelsiininkuoret, kunnes näyttävät läpikuultavilta ja kunnes liemi on kiehunut kokoon. Näitä käytetään leivoksien mausteena ja kakkujen koristuksena.

___________________

HILLOTUT APPELSIININKUORET nykykielellä

2 luomu appelsiinia
sokerisiirappi:
1 dl sokeria
2 dl vettä

Vuole appelsiineista kuoret pitkiksi lastuiksi. Fileoi valkoinen osa varovasti pois, leikkaa lastut 5 mm paksuisiksi nauhoiksi. Kuumenna 2 dl vettä kiehumispisteeseen, lisää kuorinauhat ja keitä 10 minuuttia, tai kunnes kuoret pehmenevät. Valuta vesi pois.

Mittaa vesi ja sokeri kattilaan, kuumenna kiehumispisteeseen ja sekoita niin kauan, että sokeri liukenee veteen. Lisää kuoret ja keitä vielä ainakin 10 minuuttia, kunnes kuoret näyttävät kiiltäväpintaisilta ja läpikuultavilta. Nouki kuoret siirapista, levitä lautaselle ja anna kuivua huoneenlämmössä pari tuntia. Kierittele ennen käyttöä sokerissa.

___________________



keskiviikko 25. lokakuuta 2017

SIENIEN KUIVAAMINEN



Sienet osaamme kuivata ilman ohjettakin. Varsinkin suppilovahverot, mustat torvisienet ja keltavahverot... Roskat pois, ja sienet niin kuivaan paikkaan, että käpristyvät koppuroiksi. Uuni, sauna ja kuivuri lienevät parhaita kuivauspaikkoja. Isoäidin aikaan säilyvyyttä on varmisteltu etikalla ja suolalla, ja onhan se tuonut makuunkin oman vivahteensa.

Teet niin tai näin, kuivatuista sienistä ja merisuolasta saa morttelissa jauhamalla maukasta sienisuolaa. Sienestäjän joululahjaidea?



SIENIEN KUIVAAMINEN vuodelta 1909

Sienet perataan ja kiehuvaa, suolalla ja etikalla maustettua vettä (2 rkl. suolaa ja 1 rkl etikkaa 1 ltr:lle vettä) kaadetaan päälle. Kun vesi on jäähtynyt, nostetaan sienet pyyhkeelle valumaan, ja saavat ensin hiukan kuivua, ennenkuin ne pannaan uuniin tai kuivauskoneeseen kuivumaan.

____________________


SIENIEN KUIVAAMINEN nykykielellä,
SIENISUOLA

Putsaa ja pilko sienet, levitä leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja anna kuivaa täysin kuiviksi (kuivurissa, 50℃ uunissa tai huoneenlämmössä). Jauha koppuroiksi kuivuneet sienet (ja samalla tavalla kuivattuja yrttejä) merisuolan kanssa morttelissa. Purkita puhtaisiin ja kuiviin lasipurkkeihin. Käytä pöytämausteena ja/tai ruoanlaitossa.

__________________



perjantai 20. lokakuuta 2017

KAALIKÄÄRYLEET 

TOIVEUUSINTA; ISOÄIDIN KAALIKÄÄRYLEET.
Syysruokien aatelistoa, nämä vanhanajan kaalikääryleet. Eikä mikään ihme, että reseptin perään joka syksy kyselläänkin.

Jos oikein hiuksia haluaisi halkoa, löytyy vanhasta ja nykykielisestä ohjeesta pieniä eroja... Tai; samat ainesosat ohjeissa kyllä on, ne esiintyvät vain eri muodoissa. Vanhanajan kääryleet tehtiin itsejauhetusta naudan kokolihasta, minä käytin valmiiksi jauhettua, rasvaista naudan jauhelihaa. Riisipuuro on ennen vanhaan keitetty veteen, mutta sekaan on sulatettu voita. Minä keitin puuron punaiseen luomumaitoon, ja jätin voin puurostani pois. Vanhan ohjeen makean viimeistelyn hoitaa fariinisokeri (= valkoisen sokerin + sokeriruokosiirapin sekoitus), nykykielisen reseptin makeus on peräisin tummasta siirapista (=ruokosokerisiirappi). Niin, ja entisajan kääryleet käytettiin pannulla; voisulassa, ennen uunihaudutusta. Minä ladoin tekeleet suoraan uunivuokaan ja kruunasin jokaisen kääryleen voinokareella.

Tee miten itse haluat, herkkua tästä tulee joka tapauksessa.



Kun riisipuuro on keitetty ja kaalinlehdet kiehautettu, suurin työ on jo takana.



KAALIKÄÄRYLEET vuodelta 1909

Iso kaalinkkupu, vettä suolaa
1 1/2dl riisiryyniä, vettä, suolaa
Lihatäyte:
1/2 kg. luutonta naudanlihaa
2 rkl. sulattua voita tahi rasvaa
1/2 dl. survottuja korppuja
1 dl. vettä
1 1/2 dl. kermaa
suolaa
hienonn. valkopippuria
voita paistamiseen
1 rkl. fariinisokeria
1/2 rkl. suolaa
lihalientä tahi vettä
1 dl. kermaa

Kaalinkuvusta irroitetaan lehdet, ja ne kiehautetaan suolatussa vedessä, kunnes taipuvat; sitten vesi valutetaan niistä pois. Pääsuonen paksuin osa lehdistä poistetaan. Huuhdotut ryynit keitetään pehmeiksi suolatussa vedessä, joka sitten siivilöidään pois.

Liha pestään kuumaan veteen kastetulla pyyhkeellä ja jauhetaan lihamyllyssä muutamaan kertaan. Sulattu voi tahi rasva, survotut korput, vesi, kerma ja mausteet sekoitetaan lihaan, ja mureke vaivataan hyvin. Pienemmät kaalinlehdet hienonnetaan ja sekoitetaan ryynien kera murekkeeseen. Ruokalusikallinen täytettä pannaan joka lehdelle, jotka sitte kääritään kokoon ja ruskeutetaan voissa pannussa. Ne ladotaan senjälkeen voideltuun pataan, vähän suolaa ja sokeria sirotellaan päälle. Joka paistamisen jälkeen huuhdotaan pannu tilkkasella kiehuvaa lihalientä tahi vettä, joka kaadetaan pataan kääryleiden päälle. Ne saavat hiljalleen kiehua kannen alla, kunnes lehdet ovat pehmeät, ja valmistuneina asetetaan ne vadille. Kerma vispilöidään kastikkeeseen, joka siivilöidään ja kaadetaan kaalikääryleiden päälle. Kastikkeen voi myöskin suurustaa hiukan vehnäjauhoilla ja maustaa sinapilla.
___________________

KAALIKÄÄRYLEET nykykielellä

1/2 dl puuroriisiä
3 dl punaista luomumaitoa
1 iso sipuli
2 rkl rypsiöljyä
1 valkokaali tai littana "käärylekaali"
300 g kotimaista naudan jauhelihaa (rasvapitoisuus 17-20%)
2 dl kotitekoista lihalientä/kasvislientä (tai 1 1/2 dl vettä)
1 dl tummaa siirappia
50 g normaalisuolaista kotimaista voita + ylimääräistä uunivuoan voiteluun
merisuolaa myllystä
mustapippuria myllystä

Keitä riisistä ja maidosta löysä riisipuuro, mausta suolalla. Kuori ja silppua sipuli, kuumenna öljy pannulla ja kuullota sipuli läpikuultavaksi (älä ruskista). Keitä kaali suolavedessä, irrota lehdet ja leikkaa paksut lehtiruodit pois. (Silppua leikattu osa ja kuullota hetki voissa pannulla). Sekoita täyte riisipuurosta, jauhelihasta, sipulista (ja kuullotetusta kaalista). Mausta suolalla ja pippurilla.

Voiotele uunivuoka. Levitä kaalin lehdet työtasolle, nosta ruokalusikallinen täytettä kullekin lehdelle, käännä reunat täytteen päälle ja rullaa kääryleeksi. Asettele kääryleet uunivuokaan, kaada liemi (tai vesi) päälle, valuta pinnalle zik-zak-siirappikuvioita ja aseta jokaisen kääryleen päälle nokare voita. Paista 160℃ uunissa puolisentoista tuntia. (Kunnes pinta on kauniin ruskistunut ja jauhelihatäyte kypsynyt). Valele kääryleitä liemellään paistamisen aikana.

Haudutusliemi maistuu kastikkeena sellaisenaankin, mutta siitä saa helposti tuunattua myös vaalean tai tumman kermakastikkeen.

____________________







maanantai 16. lokakuuta 2017

MUSTIKKAMEHU


Alkaa olla juuri sopiva glögireseptin kehittely aika. Sitäpaitsi; höyryävä mausteliemi lämmittää ruskamaisemissakin aika mukavasti. Isoäidin glögissä maistuu aito, kotimainen mustikka... Ja tietysti ne perinteiset joulumausteet.

Pukin konttiin?
Jos lisään joulumausteet mehun sekaan, kiehautan liemen, siivilöin ja pullotan glögipohjan, se on siinä. Sitten vaan pakettikorttiin keitto-ohje: "1 osa isoäidin mustikkaglögiä + 1 osa punaviiniä", koristeeksi kaunista joulunarua ja pari kanelitankoa. HYVÄÄ JOULUA!

PIPO PÄÄHÄN, LAPASET KÄSIIN JA GLÖGIÄ TERMARIIN...YLLÄTTÄVÄN HYVIN TOIMIVA YHTÄLÖ  RUSKAMAISEMASSAKIN!

MUSTIKKAMEHU vuodelta 1909

5 ltr. mustikoita
1/2 ltr. vettä
1/4 kg. sokeria 1 ltr:lle mehua

Marjat huuhdotaan ja keitetään veden kera kunnes marjat menevät rikki. Seos kaadetaan senjälkeen siivilävaatteelle sekoittamatta valumaan. Sokeri sulatetaan valuneessa kirkkaassa mehussa, joka sitten keitetään, ja vaahto kuoritaan tarkkaan pois. Kiehauttaminen on tapahduttava äkkiä, syystä että mehu saattaa muuten helposti hyytyä hyytelöksi. Mehu pannaan heti kuumana kuiviin, kuumiin pulloihin. Jotta mehun saisi aivan kirkkaaksi, voi sen siivilöidä pumpulin läpi. Pullot korkataan heti ja hartsataan.

On katsottava, että korkit ovat ehjiä; ne keitetään vedessä hetken aikaa, pyyhitään kuiviksi ja kastetaan ennen käyttämistä sulatettuun parafiiniin.

Mehu säilytetään kuivassa, viileässä ja pimeässä paikassa.

__________________

MUSTIKKAMEHU nykykielellä

200 g kotimaisia pakastemustikoita
4 dl vettä
1 dl sokeria (tai oman maun mukaan)

Mittaa kaikki ainekset kattilaan, keitä miedolla lämmöllä, kannen alla, 10 minuuttia. Siivilöi seos, maista mehua ja lisää tarvittaessa sokeria. Kiehauta ja pullota mehu kuumana.

_________________

MUSTIKKA GLÖGI

3 dl isoäidin mustikkamehua
3 dl punaviiniä
10 kokonaista mausteneilikkaa
1 tl jauhettua inkivääriä
1 tl jauhettua kardemummaa
1 tl jauhettua kanelia

Mittaa kaikki ainekset kattilaan, kuumenna liemi höyryäväksi, (älä keitä). Siivilöi glögi ja tarjoa kanelitanko-sekoitustikulla höystettynä.

_________________



sunnuntai 15. lokakuuta 2017

HIENO VANILJAKASTIKE

HIENOAKIN HIENOMPI VANILJAKASTIKE OMENAPIIRAKAN KAVERIKSI - KIITOS KUN JAKSOIT ODOTTAA!
Vanilja ja omena.
Eipä tähän paljoa lisättävää.

Kun kiire vie kaiken ajan, palauttaa tämä kaksikko takaisin syysmakujen maailmaan.


HIENO VANILJAKASTIKE vuodelta 1909

4 dl. kermaa
vaniljatanko
3 munankeltuaista
2 rkl. sokeria
1 dl. hyvää kermaa

Vaniljatanko keitetään kermassa; sitte kerma kaadetaan sokerin kanssa vatkattujen munankeltuaisten joukkoon, vispilöidään ja kaadetaan takaisin kasariin. Vispilöimistä jatketaan tulella kunnes kastike sakoaa, ja sitten maljassa, kunnes se jäähtyy. Vaniljatanko otetaan pois, ja vaahdoksi vatkattu kerma sekoitetaan viimeksi kastikkeeseen.

___________________

HIENO VANILJAKASTIKE nykykielellä

4 dl luomu kuohukermaa
1 vaniljatanko
3-4 luomumunan keltuaista (munan koosta riippuen)
1/2 dl sokeria (tai vähän kerrallaan, oman maun mukaan)
(nokare voita)

Kiehauta kerma halkaistun vaniljatangon kanssa. Vatkaa keltuaiset ja sokeri sekaisin, kaada kiehuvankuuma maito keltuaisvaahdon sekaan. Kypsennä seosta vesihauteessa, kunnes kastikkeen rakenne on haluamasi paksuista. Poista vaniljatanko, (sulata sekaan nokare kotimaista normaalisuolaista voita), ja siivilöi kastike.

________________

torstai 5. lokakuuta 2017

ETIKKASILAKAT / 2.

SILAKKAMARKKINOIDEN INNOSTAMANA: ISOÄIDIN ETIKKASILAKAT.
Silakka se ei vieläkään ole kesyttänyt makunystyröitäni, vaikka ajatuksna onkin kiehtova. Kerran vuodessa testaan, josko olisin, ihan vahingossa, oppinut sillin ja silakan ystäväksi... Teen isoäidin etikkasilakoita, maistelen ja haistelen... Ja sitten lahjoitan purkin eteenpäin.

Eihän näitä pakko ole omassa keittiössä tehdä. Helsingin kauppatorilla pääsee tällä viikolla helposti  saaristolaistunnelmaan. Kauppaveneiden rivistöstä löytyy mm. parrakas, juron näköinen, ei niin puhelias, kipparihattuinen mies... Ja kypsän iän saavuttanut, mutta selvästikin raikkaan meri-ilmaston kasvatti, saaristolaisvillapaitaan ja -pipoon pukeutunut, kuvankaunis Elovena-rouva... Ja sitten; reippaat nuoret tytöt, iloisesti taukoamatta äänessä, kuin varpusparvi. Ei mitään tusinatuotteita; myyjät eivätkä silakatkaan. Veneet on koristeltu kalaverkoilla, lasikohoilla, ruskalehdillä, puolukan varvuilla, havun oksilla ja pihlajan marjoilla... Löytyypä risvistöstä värikäs, Ahvenanmaan lippujen somistama kauppavenekin. Elämysmarkkinoilla kannattaa pistäytyä, jo pelkän tunnelman takia.

JA KUKA SILAKOISTA TYKKÄÄ, EIKÄ MARKKINOILLE PÄÄSE, LOIHTII TÄLLÄ OHJEELLA SAARISTOLAISTUNNELMAN OMAAN KEITTIÖÖN.

ETIKKASILAKAT vuodelta 1909

1/2 kg. tuoreita silakoita
3 dl. etikkaa
1/2 tl. sokeria
1 rkl. suolaa
1 laakerinlehti
1 tl. maustepippuriherneitä
1 rkl. hienonn. dilliä

Silakat perataan, huuhdotaan ja asetetaan kulhoon. Etikka ja mausteet keitetään 10 min., kaadetaan kuumana kalojen päälle, jotka peitetään heti. Kun liemi on jäähtynyt, keitetään se ja kaadetaan kuumana uudelleen kalojen päälle, jotka senjälkeen peitetään.

_________________

ETIKKASILAKAT nykykielellä

1 punasipuli
500 g silakkafileitä
1/2 dl tillisipppua
1 dl vettä
2 dl väkiviinaetikkaa
2 rkl merisuolaa
1/2 dl sokeria (tai enemmänkin, oman maun mukaan)
1/2 tl mustapippuria myllystä
1/2 tl valkopippuria myllystä
1/2 tl kokonaisia maustepippureita

Kuori ja viipaloi sipuli ohuiksi renkaiksi. Pinoa sipulirenkaat, silakat ja tillisilppu kerroksittain  lasipurkkiin. Sekoita vesi, etikka ja mausteet. Keitä liemi ja kaada höyryävän kuumana kalojen päälle. Sulje kansi ja anna tekeytyä viikko jääkaapissa.

_________________

sunnuntai 1. lokakuuta 2017

OMENASOSE


Omppusose on vaan niin hyvää, vaikkei raaka-ainelistalta löydy kuin sokeri, vesi ja kotimaiset omenat. Isoäidin aikainen ohje on salisyylihappoineen asteen verran "eksoottisempi". Täytyy tunnustaa; salisyylihappo oli minulle tuttu vain särkylääkepakkauksista, asetyyli-alkuliitteellisenä...

Tämän reseptin ansiosta opin; että salisyylihappoa voi eristää koivusta ja pajusta, että siitä juuri tehdään asetyylisalisyylihappoa, eli aspiriinia... Ja että salisyylihappoa on käytetty myös mm. syylien ja känsien paikallishoitoon, ja vanhanaikaisen kopiopaperin valmistukseen.

Tiedä häntä, miten salisyylihappo olisi omenasoseen makua muuttanut, vai olisiko kenties parantanut säilyvyyttä? Jätin kuitenkin aspiriinit soseestani pois... Vaikka; särkyjä poistava ja verisuonitukoksia ennaltaehkäisevä jälkiruokasose kuulostaisikin loistavalta innovaatiolta?!


OMENASOSE vuodelta 1909

2 kg. happamia omenoita
1/2 kg. sokeria
2 dl. vettä
1/2 tl. salisyylihappoa

Sokeri ja vesi keitetään kirkkaaksi liuokseksi, omenat kuoritaan ja leikataan lohkoiksi suoraan sokeriliemeen. Kaiken tämän annetaan kiehua, kunnes omenat täydellisesti soseutuvat. Salisyylihappo sekoitetaan viimeksi omenasoseeseen, ja kaadetaan kuivaan, kuumennettuun purkkiin jäähtymään. Homehtumisen välttämiseksi levitetään liinavaate soseen päälle ja sen päälle levitetään puolukkahilloketta. Purkki peitetään paperilla ja säilytetään kylmässä paikassa.

____________________

OMENASOSE nykykielellä

2 kg omenoita
500 g sokeria
2 dl vettä

Pese, (kuori) ja lohko omenat. Poista siemenkodat.

Keitä sokerista ja vedestä kirkas siirappi, lisää omenalohkot ja hauduta pehmeiksi kannen alla. Soseuta omenat sauvasekoittimella. Purkita sose pestyihin ja kuumennettuihin lasipurkkeihin, sulje kannet. Anna purkkien jäähtyä huoneenlämmössä, säilytä kylmässä.

___________________


maanantai 25. syyskuuta 2017

NOUGAA-KARAMELLIT


Nougaa karamelli onnistuu keneltä hyvänsä. Raaka-aineitakin on vain kaksi. Salaisuus piilee PAAHTAMISESSA, se tekee sokerista ja manteleista salonkikelpoisen herkun.

Tätä voi ruoskutella makeanmälkään sellaisenaan... Tai, jos lisäät kulhoon muutaman jäätelöpallon, olet huomaamattasi loihtinut kokonaisen jälkiruoka-annoksen.


NOUGAA-KARAMELLIT vuodelta 1909

1/2 kg. sokeria
150 gr. mantelia

Sokeri sulatetaan paistinpannussa ja hämmennetään koko ajan. Karkeaksi leikattu, kuumennettu manteli sekoitetaan sitte joukkoon. Seos kaadetaan heti ruokaöljyllä tahi pestyllä voilla sivellylle vadille. Kun karamelli alkaa sitkistyä, leikataan se neliskulmaisiksi palasiksi.

______________

NOUGAA KARAMELLIT nykykielellä

saman verran sokeria kuin mantelilastuja

Paahda mantelilastut kuumalla, kuivalla pannulla kuparinruskeiksi. Sulata sokeri juoksevaksi, kuumenna, kunnes väri paahtuu manteleiden kanssa sävy-sävyyn. Sekoita mantelit sokeriin, ja levitä massa ohueksi levyksi leivinpaperin päälle. Jos haluat symmetrisiä paloja, leikkaa karamellilevy ennen kun se kovettuu kokonaan.

______________

keskiviikko 20. syyskuuta 2017

RUUSUKAALI-SOSEKEITTO


Ruusukaali sosekeitto aloittaa syyskaaliruokien sesongin, ja käynnistää samalla keittokaudenkin. Ei siis ihan mikä tahansa soppa, vaikkei maku nyt kovin suuri elämys olekaan.


Nykykielisessä versiossa kaaleja käytetään pannulla, sipulin ja valkosipulin kanssa. Ja keitosta tulee  tarkoituksella gluteeniton, eli jauhosuurus jää kokonaan pois. Loppuviimeistelyn hoitavat täyteläinen saksanpähkinäöljy, rapea pekoni, samettinen turkkilainen jogurtti ja raikas mintunlehtisilppu... Aivan oikein; tästähän tulee ihan kokonainen lounas.




RUUSUKAALI-SOSEKEITTO vuodelta 1909

2 1/2 ltr. jälkilihalientä
1 ltr. ruusukaalia
2 rkl. voita
3-4 rkl. vehnäjauhoja
suolaa
hienonn. valkopippuria
sokeria
2 munankeltuasita
1 dl. kermaa

Ruusukaalit perataan, huuhdotaan ja keitetään pehmeäksi lihaliemessä. Liemi siivilöidään ja kaalit puserretaan siivilän läpi. Voi ja jauhot käristetään, siivilöity keitto vispilöidään vähitellen sekaan, saa kiehua 10 min. ja maustetaan. Munankeltuaiset ja kerma vatkataan liemimaljassa, keitto kaadetaan vähitellen hyvin vispilöiden joukkoon.
_________________

RUUSUKAALISOSEKEITTO nykykielellä
(gluteeniton)

1 sipuli tai purjosipuli
1 valkosipulin kynsi
500 g ruusukaaleja (= Brysselin kaali)
4 rkl normaalisuolaista kotimaista voita
1l kanalientä tai kasvislientä (mieluiten itse keitettyä)
merisuolaa
valkopippuria myllystä
sokeria
2 luomu munan keltuaista
1 dl luomu kuohukermaa

Kuori ja silppua sipuli ja valkosipuli. Jos käytät purjoa; leikkaa kanta pois, halkaise varsi ja huuhdo  huolellisesti ennen pilkkomista. Leikkaa ruusukaaleista kannat pois ja halkaise kaalit kahteen osaan. Sulata 2 rkl voita kattilassa, kuullota sipulia/purjoa hetki, lisää kaalit ja loput voista. Kuullota vielä hetki, lisää sitten liemi. Kuumenna kiehumispisteeseen, laske lämpöä ja hauduta kaalit kannen alla ylikypsiksi, n. 15-20 min.

Soseuta keitto sauvaseskoittimella, siivilöi jos haluat rakenteesta sileää. Mausta suolalla, valkopippurilla ja ripauksella sokeria. Sekoita munankeltuaiset ja kerma tasaiseksi, ja vatkaa seos  kuumaan keittoon. Tarkista keiton maku, lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria. Tarjoa pähkinäöljyn, turkkilaisen jogurtin, minttusilpun ja rapeaksi paahdettujen pekoonilastujen kanssa.

__________________


perjantai 15. syyskuuta 2017

KAURARYYNIKEKSIT

KEKSITAIKINAA VOI KÄYTTÄÄ MYÖS OMENA-KAURAPAISTOKSEEN. 
Ui-jui-juiiiiii!
Jos edellisen postauksen pehmeät piparkakut olivat "mielenkiintoisia", ovat nämä kauraryynikeksit "gourméta". Vanhassa ohjeessa on 250 g rasvaa ja 125 g voita. Rasvaa? Inventoin kaappejani ja päädyin kylmäpuristettuun neitsytkookosöljyyn... (Vai pitäisikö lusikoitavan kiinteää öljyä kutsua kookosvoiksi?) Kauraryyneinä käytin Fazerin Alku-sadonkorjuu puurohiutaleita (täysjyväkauraa+kurpitsansiemeniä+auringonkukansiemeniä+pellavansiemeniä).

Sekoittelin ihan sattumalta aika hienostuneen yhdistelmän. Kookosöljy antaa kekseille täyteläisyyttä ja syvyyttä, mutta jättää taikinan "kuivaksi". Sama määrä voita olisi valunut ja hikoillut uunissa kiiltäväksi. On voillakin oma tehtävänsä, "voilla leivottu" vivahde on juuri se, mikä erottaa teollisen tusinatuotteen ja käsityönä valmistetun gourmét keksin.  

EHKÄ SE AURAKIN VIELÄ LÖYTYY ENNEN HANHIMIEHISTÖN ETELÄN LENTOA... ONHAN TÄTÄ SYKSYÄ VIELÄ JÄJELLÄ...

Syksyisen vapaapäivän iloja; hanhien lentoharjoitukset ilta-auringossa, ja gourmét kaura-kookoskeksit, missäs muuallakaan kuin; kaurapellon reunassa.


KAURARYYNIKEKSIT vuodelta 1909

250 gr. kaulattuja kauraryyniä
250 gr. rasvaa
125 gr. voita
250 gr. sokeria
1/2 tl. soodaa
2 1/2 dl maitoa
450 gr. vehnäjauhoja

Ryynit, rasva ja pesty voi vaivataan erittäin hyvin; sokeri, maito ja siihen luotettu sooda sekä vehnäjauhot lisätään, ja taikina jätetään kovettumaan seuraavaan päivään. Sitte se kaulitaan ohueksi, pistellään ja muotilla otetaan pieniä pyöreitä kakkuja, jotka paistetaan tavallisessa uuninlämmössä.
____________________

KAURARYYNIKEKSIT nykykielellä

125 g (n. 3 dl) kauraryynejä
125 g kookosöljyä
60 g normaalisuolaista kotimaista voita
125 g (n. 1 1/2 dl) sokeria
1/4 tl ruokasoodaa
1/4 dl luomu kuohukermaa
225 g (vajaa 5 dl) luomu vehnäjauhoja

Laita yleiskoneen kulhoon kauraryynit, kookosöljy ja huoneenlämpöinen voi. Aja seos koneella tasaiseksi taikinaksi. Sekoita sooda kermaan, lisää kaikki loput ainekset taikinaan ja anna koneen käydä, kunnes taikina on tasaista.

Pyörittele taikinasta haluamasi kokoisia palloja, litistä ne leivinpaperilla vuoratulle pellille kekseiksi. Jatka, kunnes koko taikina on kekseinä, paista 200℃ uunissa kunnes raunat saavat hieman väriä, 45-55 min.

VINKKI: Jos taikinaa jää, pilko uunivuoan pohjalle omenoita, ripottele päälle vähän fariinisokeria ja peitä omenat keksitaikinalla. Paista 200℃ uunissa, kunnes omenat pehmenevät ja pinta saa vähän väriä.
____________________

maanantai 11. syyskuuta 2017

PEHMEÄT PIPARKAKUT

PULLAN JA KEKSIN VÄLIMUOTO; PEHMEÄ PIPARKAKKU.
Älä anna nimen hämätä; kyse ei ole joulupipareista... Ei vaikka pipareiksi näitä vanhaan aikaan on kutsuttukin. Pehmeät piparkakut ovat pullan ja piparin yhdistelmä. Se mitä ensipuraisulta jää kaipaamaan, tulee jälkimaun mukana. Joulumausteiden nerokas yhtälö tekee näistä kahvileivistä mielenkiintoisia. Sellaisia, mitä mielellään maistelee aina vaan, vielä yhden puraisun lisää...

Nykykieliseen ohjeeseen lisäsin salaattimix- nimistä pähkinä-siemensekoitusta. Valkosuklaasattumat olisivat tehneet pehmeistä piparkakuista entistäkin mehevämpiä. Niitä lisään seuraavalla kerralla.


PEHMEÄT PIPARKAKUT vuodelta 1909

3 dl. siirappia
1 dl. sokeria
1 tl. hienonn. neilikoita
1 tl. hienonn, kardemummaa
1 tl. hienonn. kaneelia
1 tl. hienonn, pomeranssinkuoria
212 gr. voita, hierotaan vaahdoksi
5 rkl. (hapanta) kermaa
2 tl. soodaa
5 munaa
10 dl. vehnäjauhoja

Sokeri ja kiehautettu siirappi hierotaan hyvin, siihen sekoitetaan mausteet, pesty ja hierottu voi, kerma ja siihen liuotettu sooda, vatkatut munat ja vehnäjauhot. Taikina jätetään silleen seuraavaan päivään, senjälkeen muodostetaan siitä pieniä pyöryköitä, joteka paistetaan tavallisessa uuninlämmössä.

_____________________

PEHMEÄT PIPARKAKUT nykykielellä

1 dl siirappia
1/2 dl sokeria
1/2 tl jauhettua neilikkaa
1/2 tl jauhettua kardemummaa
1/2 tl jauhettua kanelia
1/2 tl jauhettua pomeranssinkuorta
1/2 dl pähkinöitä ja siemeniä (esim. salaattisekoitus)
1/2 dl pieniä valkosuklaakuutioita (tai valkosuklaarouhetta)
100 g huoneenlämpöistä normaalisuolaista kotimaista voita
2 rkl luomu kuohukermaa
1 tl ruokasoodaa
3 luomu munaa
5 dl luomu vehnäjauhoja


Sekoita sokeri siirappiin, lisää mausteet, pähkinäsekoitus, valkosuklaa ja voi. Sekoita sooda kermaan, lisää taikinaan kananmunien kanssa. Lisää jauhot pienissä erissä. Anna taikinan tekeytyä puoli tuntia ennen paistamista. Nosta lusikalla taikinakasoja leivinpaperilla päällystetylle uunipellille. Paista 200℃ uunissa, n. 20 minuuttia, kunnes reunat saavat hieman väriä mutta sisälmys on vielä pehmeä.



tiistai 5. syyskuuta 2017

KIRNUPIIMÄOHUKKAAT


Kirnupiimä antaa ohukkaille omalaatuista happamuutta... Ruokasooda tuo taikinaan kuohkeutta. Maku on jotenkin erilainen, mutta riittävän ohukasmainen. Retkievääksi syysmetsälle?!


KIRNUPIIMÄOHUKKAAT vuodelta 1909

1 muna
1 ltr. kirnupiimää
1 tl. soodaa
1/2 tl. suolaa
4 1/2 dl. vehnäjauhoja
voita paistamiseen

Muna vatkataan, ja muut ainekset sekoitetaan joukkoon. Vehnäjauhot saavat taikinassa paisua tunnin. Ohukaspannu kuumennetaan, sivellään voilla ja siinä paistetaan ohukkaat. Tarjotaan sokerin kera.

_________________

KIRNUPIIMÄOHUKKAAT nykykielellä

2 luomu munaa
5 dl kirnupiimää
1/2 tl ruokasoodaa
1/2 tl merisuolaa
2 1/2 dl luomu vehnäjauhoja
normaalisuolaista kotimaista voita paistamiseen

Vatkaa muna ja piimä sekaisin, lisää kuiva-aineet ja anna taikinan tekeytyä varttitunti. Paista ohukkaat voissa molemmilta puolilta kauniin ruskeiksi.

________________




perjantai 1. syyskuuta 2017

MAKAROONIT TOMAATIN KERA


Tässä tulee täsmäresepti sellaisen päivän varalle, kun ulkona tihuttaa vettä, eikä viitsisi edes ruokaostoksille kauppaan lähteä. Isoäidin putkimakarooniannos valmistuu pelkän tomaattimurskan avulla...  Jos kastikkeen tuunaa valkosipulilla, oliiviöljyllä ja basilikan lehdillä, niin edessäsi on kelpo  pasta-annos. Voisihan tähän lisätä jauhelihaakin...

PIMENEVIEN ILTOJEN PASTA-ANNOS.
Tomaattikastike tykkää hitaasta hauduttamisesta, mutta oliiviöljy kannattaa lisätä vasta loppuvaiheessa. Kun raaka-aineita on vain muutama, pitää silloin panostaa laatuun. Säilyketomaateissa on suuria eroja; parhaita olisivat oman kasvimaan, auringon kypsyttämät, lasipurkkeihin säilötyt luomutomaatit... Mutta italialaiset, ilman sitruunahappoa säilötyt tomaatit tulevat hyvinä kakkosina. (Sitruunahappo, E330 = yleensä Kiinassa, homesienen avulla biokemiallisesti valmistettu, aidon sitruunan sisältämän hapon keinotekoinen kopio).

____________________

MAKAROONIT TOMAATIN KERA vuodelta 1909

250 gr. makaroonia
vettä
suolaa
2 rkl. voita
7 rkl. tomaattisosetta
2 rkl. raastettua juustoa

Makaronit katkotaan palasiksi, huuhdotaan ja keitetään pehmeiksi suolatussa vedessä. Vesi kaadetaan pois ja makaroonit pudistetaan voissa kasarissa. Tomaattisose sekoitetaan joukkoon, ja makaroonit pudistellaan kasarissa tulella hetken aikaa. Raastettu juusto joko ripotellaan päälle tahi tarjotaan erikseen.

__________________

MAKARONIT TOMAATIN KERA nykykielellä

vanhanaikaista putkimakaronia

2 valkosipulin kynttä
1 sipuli
1 rkl normaalisuolaista kotimaista voita
1 tölkki tomaattimurskaa (esim. Mutti)
l/2 dl punaviiniä
sokeria
merisuolaa myllystä
mustapippuria myllystä
2 basilikan oksaa
1-2 dl extra virgin oliiviöljyä
1/2 dl raastettua parmigiano reggiano juustoa

Kuori ja silppua sipuli ja valkospipuli. Sulata voi pannulla, kuullota sipulisilput, kaada sekaan tomaattimurska ja punaviini. Ripauta mauksi sokeria, suolaa ja pippuria. Hauduta kannen alla miedolla lämmöllä, kunnes maku "pyöristyy". Nypi basilikan lehdet, silppua hienoiksi. Nosta kattila hellalta, lisää basilikasilppu, oliiviöljy ja parmesaaniraaste, sekoita tasaiseksi. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria.

Keitä makaronit al denteiksi, suolatussa vedessä, pakkauksen ohjeen mukaan. Valuta vesi pois ja kaada kastike makaronien sekaan. Kaada tarjoiluastiaan ja koristele parmesaanilla ja/tai basilikan lehdillä.
_____________________