sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

KARPALOMEHU (hapan)

"KOTIMAINEN KARPALOKIR"
Pakastimentyhjennysoperaatio senkun jatkuu...
Nyt löysin pussillisen valtavia karpalokuulia ja keitin ne isoäidin ohjeella mehuksi.
Aika tuhtia tavaraa, sellaista, mitä voi lorauttaa kuohuviinin sekaan tai laimentaa sodavedellä.

Anna Hildan koekeittiö, (ja minä sen mukana), on muuttanut uuteen osoitteeseen. Itse keittiö on aivan yhtä pieni kuin ennenkin... Mutta näkymä on moninkerroin entistä upeampi, varsinkin auringonlaskun aikaan.

Karpalo-kuohari-kippis uudelle keittiölle ja toisenlaisille kuvakulmille!


KARPALOMEHU (hapan) vuodelta 1909

5 ltr. marjoja
3 1/2 ltr. vettä

Huuhdotut marjat survotaan rikki ja keitetään vedessä, kunnes marjat ovat kiehuneet mehuttomiksi. Ne kaadetaan siivilävaatteelle sekoittamatta valumaan. Mehu keitetään uudelleen vähän aikaa, ja vaahto kuoritaan pois. Mehu pannaan heti kuumana pulloihin.

Mehuun voi myöskin lisätä sokeria !/4 kg. 1 ltr:lle mehua, jos sen tahtoo makeaksi.

_____________________

KARPALOMENU nykykielellä

1 l karpaloita
7 dl vettä
(sokeria oman maun mukaan)

Sulata karpalot kattilaan, survo rikki perunasurvimella. Lisää vesi ja keitä marjoja miedolla lämmöllä, kunnes näyttävät tyhjiltä. Siivilöi liemi (mieluiten harsokankaan läpi) ja kiehauta uudestaan. Kuori mahdollinen vaahto pois.

Maista ja lisää sokeria, jos niin haluat. Säilö mehu kuumennettuihin puhtaisiin pulloihin ja säilytä viileässä. Tarjoa (soda)vedellä laimennettuna, jäiden kanssa. Tai lorauta kuohuviinin sekaan ja tee "kotimainen karpalokir" (lasin sokerireuna: kasta reuna ensin karpalomehuun ja sitten sokeriin, anna kuivahtaa ennen juoman kaatamista).

____________________





4 kommenttia:

  1. Ihana maisema ja houkutteleva karpalomehu! Kylli

    VastaaPoista
  2. Wow, onnea uuteen keittiöön! Hienot kuvat, kuten tässä blogissa yleensäkin.

    VastaaPoista
  3. Miten mehu säilyy, jos sokeria ei lisää ollenkaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Karpalo on niin hapan marja, että se säilyy hyvin.

      Poista

mikä jälkimaku tästä jäi? mitä toivoisit lisää? tai minkä voisi unohtaa kokonaan?