perjantai 25. heinäkuuta 2014

MIELIJÄLKIRUOKA


Kohokasmainen "höttöjälkiruoka" on ollut keittokirjan kirjoittajan mieleen...siksi se on varmaankin saanut niin mukavan nimen.

Poutapilven kevyt taikina nousee uunissa kuin paraskin kohokas, ja kätkee alleen mielihilloa, (keitin hillokkeen tämän kesän ensimmäisistä vadelmista ja viimeisistä mansikoista), ja vaikka kuvassa tekele näyttääkin jo pannukakulta, oli alkuvaikutelma spektaakkelimaisen juhlallinen.

Hellepäivänä kerman korvaa vaniljajäätelö. Se ainakin on takuuvarmasti kaikkien mieleen?!
_______________________________________

MIELIJÄLKIRUOKA vuodelta 1909

2 rkl. voita
4 rkl. vehnäjauhoja
1 ltr. maitoa tahi kermaa
5 munaa
hilloa tahi hilloketta

Voi ja jauhot käristetään, kiehuva maito tahi kerma lisätän; seos saa kiehua vähän aikaa ja kaadetaan jäähtymään. Nyt sekoitetaan joukkoon vatkatut munankeltuaiset ja viimeksi vaahdoksi vatkatut munanvalkuaiset. Hilloa tahi hilloketta levitetään voidellun vuoan pohjalle, seos kaadetaan päälle, ja jälkiruoka paistetaan uunissa. Tarjotaan kuumana kerman kera.

____________________________________

MIELIJÄLKIRUOKA nykykielellä

1 rkl voita + ylimääräistä uunivuoan voiteluun
2 rkl vehnäjauhoja
2 1/2 dl maitoa tai ruokakermaa
1 kananmuna
lisäksi lempihilloasi

Sulata voi pannulla, ripottele jauhot päälle ja anna jauhojen imeä itseensä kaikki rasva. Kuumenna maito (tai kerma), sekoita kuumana voi-jauhoseokseen ja vispaa tasaiseksi. kypsennä miedolla lämmöllä muutama minuutti ja siirrä sivuun jäähtymään. Erottele kananmunan keltuainen valkuaisesta, vatkaa valkuainen vaahdoksi ja keltuainen toisessa kulhossa kuohkeaksi. Sekoita keltuainen jäähtyneeseen taikinaan, ja kääntele valkuaisvaahtokin varovasti sekaan.

Voitele uunivuoka, peitä vuoan pohja lempihillollasi, kaada taikina hillon päälle ja nosta jälkiruoka 200℃ uuniin 15-20 minuutiksi.

__________________________________

1 kommentti:

  1. Miksi käytät kerman korviketta? Oikea kerma on aina parempaa ja lisäksi terveellisempää. Ihania reseptejä 😊

    VastaaPoista

mikä jälkimaku tästä jäi? mitä toivoisit lisää? tai minkä voisi unohtaa kokonaan?