perjantai 1. maaliskuuta 2013

PADASSA PAISTETTU SIANLIHA


Possusta tulee harvoin kovaa ja liian kuivaa, mutta uskokaa tai älkää, nämä lihapalat eivät koskaan muuttuneet mureiksi. Liekö syy pannulla ruskistamisessa; olisi varmaan pitänyt tehdä se vieläkin nopeammin ja kuumemmalla lämmöllä, ja pyyhkiä lihan pinta perusteellisemmin...tai sitten olisi pitänyt jättää lihaan kaikki valkoiset läskireunat paikoilleen, (minä tietenkin leikkasin ne roskiin)...jäin myös kaipaamaan pataruoan vihanneksia, edes sipulia ja mausteita.
_________________

PADASSA PAISTETTU SIANLIHA vuodelta 1909

3/4 kg. puolisuolaista sianlihaa
2 rkl. vehnäjauhoja
1/2 tl. hienonn. valkopippuria
3 dl. vettä
1 1/2 dl. maitoa

Liha huuhdotaan, pyyhitään kuivaksi ja leikataan poikittain viipaleiksi. Nämä kastetaan vehnäjauhoihin, joihin valkopippuri on sekoitettu, paistetaan äkkiä voidellussa kuumassa paistinpannussa ja asetetaan senjälkeen pataan. Kiehuva vesi kaadetaan päälle, maito vähän myöhemmin, ja liha saa hiljalleen kannen alla kiehua, kunnes tuntuu murealta. Silavaviipaleet tarjotaan kastikkeessaan.

__________________

PADASSA PAISTETTU SIANLIHA nykykielellä

750 g sianlihaa
2 rkl vehnäjauhoja
1/2 tl jauhettua valkopippuria
1 tl merisuolaa
3 rkl voita
1 laakerinlehti
3 dl vettä
1 1/2 dl laktoositonta ruokakermaa
(mustapippuria myllystä)

Leikkaa liha ronskeiksi suikaleiksi, sekota valkopippuri sekä suola vehnäjauhoihin ja sulata voi pannulla. Taputtele lihan pinta keittiöpyyhkeellä kuivaksi, pyöräytä viipaleet jauhoseoksessa ja ruskista pannulla. (Jos lintsaat lihan kuivaksi pyyhkimisessä, ei pinta ruskistu kauniiksi). Nosta lihat ja laakerinlehti pataan, kaada päälle kiehuva vesi ja lämmitetty kerma. Hauduta kannen alla, kunnes liha on kypsää ja mureaa. Maista ja lisää tarvittaessa suolaa ja mustapippuria.

___________________




3 kommenttia:

  1. Voisiko olla, että tätä mureutta varten lihaa pitäisi kypsyttää todella pitkään? Vanhat ohjeet ovat joskus tosi viitteellisiä siinä mielessä.

    VastaaPoista
  2. Just se rasva tekee rapeaksi ja toisaalta hauduttaessa pehmentää. Silloin harvoin kun teen tämän tyyppistä, paistan koko rasvan pois ja jäljelle jää hyvin rapeita possupaloja. Ennen kastike vaihetta, imeytän pannulta osan rasvasta talouspaperiin, terveysomaatuntoani keventääkseni. Mummo teki näin, ilman takouspaperi vaihetta. Toisaalta olen nähnyt Ruotsissa, että ne syö sen possun rasvan valkoisena aivan kylmän viileästi (ajatuksenakin tyrmäävä)

    VastaaPoista
  3. Hei molemmat Anonyymit, kiitos vinkeistä, tämä on vähän vieras alue meidän keittiössä kun tosi harvoin syödään possua ja yleensäkin lihaaa...

    VastaaPoista

mikä jälkimaku tästä jäi? mitä toivoisit lisää? tai minkä voisi unohtaa kokonaan?